Nips, naps ja solmuun

Sterilisaatioleikkaus on nyt lopultakin tehty. Kävin Marian sairaalassa urologian poliklinikalla eilen iltapäivällä. Ensin sairaanhoitaja tarkasti henkilöllisyyden ja varmisti vielä, että varmasti haluan sterilisaation ja ymmärrän ratkaisun pysyvyyden. Tämän jälkeen riisuuduin ha kävin selälleni operointipöydälle. Sairaanhoitajat desinfioivat leikkausalueen ympäristön ja huuhtelivat sitä lämpimällä vedellä. Veden piti olla varsin lämmintä, koska kylmänä siemenjohtimia on hankalampi paikallistaa (tai jotain sinne päin).

Urologi tuli paikalle pesun jälkeen. Hän varmisti vielä uudestaan, että ymmärrän mistä on kyse. Sen jälkeen hän alkoi tunnustella kivespusseja ilmeisesti löytääkseen johtimet. Tunnustelu oli varsin kovakouraista, teki vähän kipeääkin. Ei tosin vaikuttanut siltä, että kovakouraisuus olisi ollut tarkoituksetonta - luultavasti siemenjohdinten paikallistaminen sitä edellytti. Sen jälkeen kivespussien alapinnalta ajeltiin karvat ja operointialue peitettiin suojapeitteellä, jotten näkisi mitä siellä tapahtuu.

Puudutuspiikki teki jonkin verran kipeää, ja sen jälkeen nivusiin levisi epämiellyttävä kouristusmainen tunne. Voihkaisin pari kertaa, mutta vakuutin hoitajille, ettei kipu ole mitenkään ylitsepääsemätöntä. Eikä se ollutkaan, mutta teki hyvää vähän voihkaista. Ainoan kerran kun vihlaisi pahemmin, oli kun ensimmäisen kerran poltettiin johtimen päätä. Säpsähdykseni ja voihkaisuni jälkeen urologi sanoi lisäävänsä puudutusainetta ja varmaan tekikin niin - en tosin tuntenut sitä. Seuraavat kolme polttamista hieman nipistivät, mutta eivät samalla tavalla sattuneet.

Juuri kun luulin kaiken jo olevan ohi urologi sanoi, että nyt operoidaan toinen puoli. Uusi puudutuspiikki ja sama kouristuksenomainen tunne, nyt kuitenkin huomattavasti lievempänä. Johdinten polttamiset eivät tällä kertaa edes nipistäneet, vaikka poltot tunsikin.

Jonkin verran kivuliaampi operaatio oli kuin mitä olin etukäteen kuvitellut. Mutta kyllä mies sen kestää (enkä itse asiassa epäile, etteikö nainenkin vastaavaa kipua kestäisi).

Jatko-ohjeet sain sekä paperilla että suullisesti. Seuraavana aamuna siteet voi poistaa ja käydä suihkussa. Kolmeen päivään ei saa harrastaa liikuntaa eikä ponnistella. Saunominen ja uiminen ovat kiellettyjä viikosta kymmeneen päivään riippuen haavojen paranemisesta. On käytettävä pieniä ja tiukkoja alushousuja, jotka tukevat kiveksiä.

Kivekset saattavat turvota ja niihin voi tulla mustelmia, mutta siitä ei pidä huolestua. Ei, vaikka pussit muuttuisivat täysin mustiksi. Vasta jos haava-alueelle tulee punotusta, kuumotusta tai märkäeritystä, on otettava yhteyttä Meilahden sairaalan päivystyspoliklinikalle.

Spermanäyte pitää paperiohjeen mukaan toimittaa laboratorioon 25 siemensyöksyn jälkeen, mutta sairaanhoitaja kehotti odottamaan 30:ttä. Jos siittiöitä ei siemennesteestä löydy, on sterilisaatio onnistunut. Jos eläviä tai kuolleita siittiöitä havaitaan, on uusi näyte annettava kymmenen siemensyöksyn jälkeen.

Nyt olo on oikein hyvä. Kiveksissä tuntuu pientä jomotusta, mutta ei mitään muuta. En ole tutkinut kivespussien väriä, katsotaan sitten aamulla suihkun jälkeen. Ja siihen asti otetaan rauhallisesti.